Toukokuun SNY-paketti

Ja niin loppui keväinen SNY-kierros... Tällaisen salaperäisen pikkulaatikon sain käsiini tänään postissa käydessäni. Paketista, kuten muistakin kevään aikana vastaanottamistani SNY-yllätyksistä oli vastuussa inno. Ja katsokaapas, mitä ihanaa kevään viimeisestä paketista löytyikään...

Ei yksi, ei kaksi, vaan kolme kerää/vyyhtiä lankaa. Kaksi vihreänsävyistä lankaa on luomupuuvillaa/bambua ja kolmas turkoosi villan ja silkin sekoitetta. Ihanan pehmoinen lanka ja aivan täydellinen väri. (minullahan siis ei turkoosia ole missään, kuten liinastakin näkyy...) Lisäksi vielä Irish Whiskey-maustettua teetä, mielenkiintoinen yhdistelmä jota täytyy illalla kokeilla. Inno kirjoitti halunneensa laittaa matkaan lankoja joita ei joka kaupasta löydy, kiitos siitä, hienoa päästä kokeilemaan erilaisia lankoja. Kiitos muutenkin todella mukavasta vaihdosta, olet keksinyt mieluisia yllätyksiä pitkin kevättä ja osunut värienkin kanssa nappiin. Rentouttavaa ja lämmintä kesää sinulle, nyt jo paljastunut salainen ystävä!

Itse lähettelin kevään ajan paketteja Elisalle, hänen blogiinsa pääset täältä.

Alkukesän herkkuja

Kesän ensimmäinen raparperipiirakka on odotettu herkku. Monessa blogissa olen vesi kielellä jo ihastellut raparperileivonnaisia ja vihdoin pääsin itse leipomispuuhiin. Reseptinä perusmurotaikina eikä siihen sitten muuta tarvitakaan! No, ehkä vähän vaniljajäätelöä kuitenkin. Varsia oli sen verran että teinkin saman tien kaksi piirakkaa. Kaikki meni. (Oli meillä vieraitakin kahvipöydässä... ) Raparperi on ehdottomasti kesäherkuista ykkönen.

Loppukevennyksenä iloinen naama päiväänne piristämään. Rankkasateessa tehdyn lenkin jälkeen Kittyllä oli bad hair day ja ilme sen mukainen.

Leppäkerttuvahti

Talven ajan pohditutti omenapuiden selviäminen mökillä. Tämä on nyt niiden kolmas kevät, eli pieniä ovat vielä. Eivät jänikset olleet onneksi suurempia tuhoja tehneet, vahvat lehdenalut oli molemmissa. Toinen kukkii tänä vuonna ensimmäistä kertaa, toinen aloitti jo viime vuonna. Leppäkerttukin oli löytänyt tiensä suojelemaan pikkuisia :)

Viikonloppuna oli seuran kotikisat, Santalahden Suhinat, joihin osallistuttiin Stellan kanssa kahden startin verran. Hauskaa oli, sijoituksia ei tullut mutta vauhtia riitti. Merituuli ja aurinkoinen päivä takasivat myös kevään ensimmäisen kasvojen polttamisen, kertoimia en tietenkään älynnyt ajatella...

Kuvat Jaana Siltanen

Pikaisesti juhliin

Malli: Mine For Life -bolero
Lanka: Rowan Damask
Puikot: 3,5 ja 5

Kuvittelin viime hetkeen selviäväni viime viikonlopun häissä hihattomassa mekossani, kunnes kunnon kevätflunssa iski. Onneksi sopiva lanka oli valmiina ja nopea hihatinmalli katsottuna. Nätti siitä tuli. Hihat olisivat voineet olla hiukan pidemmät, mutta nuukailin kun en ollut varma langan riittävyydestä. Olisi riittänyt. Puoli kerää jäi jäljelle. Jos joku siis keksii mihin 25g Rowania voisi käyttää tai jos joltakulta uupuu juuri sen verran niin täältä löytyy...

Kuvasta ei taida juuri nähdä muuta kuin että vaaleanpunainen se on. Kameran kanssa on se huono puoli, että aina on itse kameran "väärällä" puolella. Tämä oli siis ainoa (julkaisukelpoinen) kuva jossa neule näkyy edes jotenkin.

Malli eteni mukavan nopeasti ja mallikerta jäi heti mieleen. Sopivaa neulottavaa telkkarin edessä siis. Tallinnasta löytynyt lanka neuloutui ihanasti ja neule tuntui mukavalta päällä. Ainoa iso miinus oli solmut. Ensimmäisessä kerässä ei mitään, mutta toiseen kerään laskin kuusi solmua, mikä on mielestäni aika paljon 100metrin matkalle. Ehkä minulle osui vain jokin maanantaikappale. Muuten oikeinkin kaunis lanka.

Häitä ja kortteja

Eilen tanssittiin häitä jalat kipeiksi. Eikä juhlittukaan sen kummempia kuin kaksoishäitä! Ei sitä ihan joka päivä juhli neljän ystävän häitä yhtaikaa... Morsiamet olivat tietenkin kauniita ja kaikki meni kommelluksitta, ihanat juhlat olivat. Aurinkokin paistoi kauniisti pareille. Pikkuisen piti tietysti itkeä tirauttaakin.

Lahjojen mukaan kerkesin askarrella kortit, niitäkin piti tietysti olla kaksin kappalein. Väreinä häissä oli kulta ja violetti, niitä yritin tuoda kortteihinkin. Luulen saaneeni niistä jotensakin parien näköiset.

Löysin maaliskuiselta Tallinnan reissulta lankojen lisäksi myös skräppäystarvikkeita, muun muassa aivan ihania papereita jotka väreiltään sopivat kortteihin paremmin kuin hyvin. Mutta mikähän siinä on, että kun on valmiita ihania juttuja käytettävänä, niin inspiraatio ei meinaa sitten millään tulla ja valmis työ on jotenkin steriilin näköinen. Kun taas kaivaa materiaalit kaikenlaisesta sekalaisesta sälästä ja "roskapapereista" niin ideoita riittää ja lopputulos on usein hienompi. Näihin nyt olin kuitenkin loppujen lopuksi ihan tyytyväinen.



Ps. Ihana kun Bloggeri taas toimii. Pari päivää ilman ja jo meinasi vieroitusoireita tulla. Huolestuttavaa...

Cafe au lait

Malli: Larch (Ravelryssa)
Lanka: Noro Silk Garden Sock Yarn
Puikot: 4mm pyörö-Addit

Viimein kerkisin kuvaamaan, kiireinen viikko taaskin takana... Huivi hyppäsi puikoille ja valmistui muutamassa päivässä, malli oli sujuva ja helppo neuloa. Itse huivi tuntuu suloiselta kaulassa, yhdestä kerästä tuli pingotettuna juuri sopiva keväthuivi kaulaan kierrettäväksi. Ja väritys... No, ei voisi enempää minun värinen olla. Pidän kovasti myös langan pitkistä värinvaihdoista. Huonoa neuloutuvuudessa oli se, että lanka kiertyi kovin herkästi. Pari kertaa mietin langan katkaisemista sen käydessä kovin ohueksi ja sitten taas paksuksi, epätasaisuus ei valmiissa huivissa onneksi haittaa. Kaunis ja keveä on. Kiitos Sny:lle langasta joka olikin ihan taas uusi tuttavuus!

Lauantai kului tiiviisti Tampereen kv-näyttelyssä Kittyn kanssa. Tyttö esiintyi vieläpä paremmin kuin edellisellä kerralla. Tuloksena pn-2 ja vara-sert. Kiitos Mirjamille trimmauksesta ja avusta!