perjantai 21. lokakuuta 2011

Pikkukuonot


Blogissa on ollut hiljaista ja syynä ovat Stellan lapsenlapset jotka syntyivät viime maanantaina. Kamerani on tallentamassa pentusten ensihetkiä. Lainakameran johto taas on väärässä kaupungissa, joten kuvia ei saa siirrettyä koneelle...

Kaikenlaista on puuhattu ja valmista on tullut käsitöidenkin saralla. Sellariinalta sain ihanan arpajaisvoiton, kiitos siitä, kuvakin seuraa kunhan... Ja Raitasukka, sinullekin on pian postia tulossa :)

Viikonloppuna tai ensi viikolla toivon ehtiväni hiukan nuuhkuttelemaan pikkuisia. Vauvantuoksuun ei ikinä kyllästy, oli kyse sitten ihmisvauvoista tai koiranpennuista.

6 kommenttia:

  1. Voi miten ovat somia nuo koiravauvat :)

    VastaaPoista
  2. Ihania ovat! Onnea kovasti niin emolle kuin mummulle!

    VastaaPoista
  3. Kyllä ovat ihania. Siis villakoiran pentuja? Koirakuumeisten lasten äitinä kysyn (epäluuloinen kun olen) että pitääkö se paikkansa, että jopa allerginen voisi ajatella villakoiraa lemmikikseen? Meillä on ollut koira 17 v sitten, esikoinen vain oli kovin allerginen ja koirasta piti luopua. Nyt asia pinnalla taas ja muut lapset odottaa, että esikoinen muuttaisi pian pois kotoa, että voitaisiin ottaa koira...

    VastaaPoista
  4. Söpösiä ovatkin, kiitos :)
    Kahvikaneli: villakoira saattaa sopia muuten allergisellekin, tietyin varauksin. Toki hilseilemätöntä koiraa ei ole olemassakaan. Ainakin villakoirafoorumilla on aiheesta useampikin viestiketju, sieltä ainakin löytyy eri kantilta pohdiskelua: villakoiraforum.forumup.com

    VastaaPoista
  5. Stella-mummulle terveisiä! Ihanan suloiset pennut ovat niin uskomattomia ihmeitä, ikävöin niitä ja Iinestä koko ajan :)

    KahviKaneli, poikani (nyt 20v) oli allerginen koirille noin 10 vuotta sitten mutta kolme vuotta sitten huomasimme että eipä koirat enää aiheuttaneetkaan mitään oireita. Villakoira Iines on ollut nyt yli 2 vuotta meillä eikä pojalla ole ollut minkäänlaisia oireita allergiasta:D

    VastaaPoista
  6. Voi kun ne on pieniä ja avuttomia, suloisia. Itsekkin olen ollut "kätilönä" kissoille monta kertaa ja kyllä se on liikuttava hetki kun uutta elämää syntyy, kissoja, koiria tai ihmisiä.

    VastaaPoista