Kotona käydessäni sain viedä mukanani pionipensaasta muutaman oksan. Maljakossa nuput puhkesivatkin pian ja avautuivat kerros kerrokselta. Hennon vaaleanpunainen pioninkukka on yksi kauneimmista pihan kukista, sääli vain että nuppujen puhjettua sade yleensä painaa ne ihan liian pian maahan...Kirpputorilta löysin sattumalta kauniin vanhan Arabian lautasen, nyt niitä on minulla aarteina neljä kaikkiaan. Aiemmat lautaset ovat isoäidin tädin peruja, joten ikää niillä alkaa olla jo jonkin verran. Vanhoissa astioissa kiehtovinta onkin niiden tarina, kuinkahan monta kertaa näitäkin lautasia on mahdettu käyttää ja millaisia aterioita niiltä on nautittu...
ja millaisia tullaan nauttimaan, kun kyläillään siellä, eikös niin?
VastaaPoistaOi, miten upea pioni!
VastaaPoistaVappu: ei näiltä ihan mitä tahansa voikaan tarjoilla ;)
VastaaPoistaPäivikki: on kyllä kaunis kuin ruusu - tai siis kauniimpi
Moi Liinu!
VastaaPoistaKiitos, kun kommentoit blogiini.
Se lanka, josta teen Annista on Tinttamarellista ostettua Pälsullgarn "karvavillalanka", tumma sinistä. Todella ohutta ja täytyy tehdä kunnollisessa valossa, kun on tumma väri.
Puikkosuositus on 1-2, mutta minä teen huivia 3,5 puikoilla. Tulee ilmavampi ja reikäisempi. Tosin lopputuloksen näkee vasta, kun huivi on valmis ja pingoitettu.
Hidasta työ on varsinkin nyppyjen kohdalla, mutta teen ne nurjat puolet nypyistä virkkuukoukkua avuksi käyttäen.
Hyvää kesää sinulle ja tsemppiä Annikseesi.
Elisa
Kiitos Elisa. Lanka on vielä harkinnassa, sormia kyllä jo syyhyttää päästä alkuun...
VastaaPoistaTotta, vanhoihin astioihin ja muihinkin vasttavvin liittyen on kiehtovinta se tarina!
VastaaPoistaPionit ovat kyllä upeita kukkia!