Varjoja

Maaliskuu toi saman tien kevään ja auringon tullessaan. Iltapäiväaurinko heitti hauskat varjot hangelle. Talitintit laulavat kuin heikkopäiset ja räystäät tippuvat. Kevään tulon nopeus yllättää joka vuosi.
Ihanaa aurinkoista viikonloppua teille, nää lähtee nyt lenkille!

Kirppuilua

Tällä viikolla tässä huushollissa on sisustettu urakalla. Tavarat ovat vaihtaneet paikkaa, kierrätyskeskukseen on raahattu lasti ja uutta on löytynyt tilallekin. Tyhjällä tilalla kun on taipumus täyttyä... Pitkästä aikaa kierreltiin kirpputorilla ja heti tuli tehtyä löytöjä.  Kaunis metallinen hyllykkö, laseja, lautasia, emalivati, iso kori tyttöjen leluille jne. Uuttakin tuli ostettua, peräti kaksi isoa mattoa. Vielä olisi muutakin hankintalistalla, ensi viikolla täytynee tehdä kierros Helsingin kaupoissa...
Uusi järjestys virkistää mieltä kummasti, pienikin muutos tekee ihmeitä.

Pehmo-Riku

Malli: Rikke
Langat: Drops Alpaca, Regia Silk, Nalle
Puikot: 3,5, 4

Rikkejä on vilahdellut blogeissa pitkin talvea ja ajattelin voivani vastustaa tätä mallia. Sitten törmäsin pariin kivaan toteutukseen ja pitihän minunkin sitten ryhtyä neulomaan raitoja. Rikke olikin mukavan aivotonta neulottavaa flunssapäiville. Lopputulos on tietysti muodoton pötkylä, ja niin ihanan pehmeä... Ruskean ja vihreän sävyt käyvät hyvin yksiin, eikä hatusta tullut niin tumma kuin kuvittelin.

Loppuun hiukan valoenergiaa. Tulppaanit oikein hehkuivat maljakossa kun viikonloppuna paistoi aurinko. Tuli niin keväinen olo. Helmikuu on alkanut täällä flunssaisissa merkeissä, viisi päivää jo ollut pientä lämpöilyä. Kaiken kukkuraksi pääsen huomenna eroon viisaudenhampaastanikin. Viikonlopuksi pitäisi toipua, lähden siskoni mukaan kenneltytöksi Tallinnan näyttelyyn. Onneksi ei ole hurjia pakkasia luvassa.
Mukavaa helmikuista viikkoa sinulle!

Haastetta

Aurinko on näyttäytynyt muutamana päivänä pitkän tauon jälkeen, ja voi, kuinka hyvää se tekee! Paukkupakkasista viis, valo tuntuu ihanalta kasvoilla. Mieli tekisi kunnon hiihtoretkelle nuotiotulineen, mutta taitaa olla ihan vähän liian kylmä kuitenkin...

Sain uuden haasteen peräti kolmelta eri bloggaajalta, KahviKanelilta, Sailalta ja Hannalta. Kiitos teille! Haasteessa on ideana listata 4-5 blogia joilla on alle 200 lukijaa.

Itsekin löysin uusia mukavia blogeja tutustuttavaksi. 
Lisään mukaan vaikkapa nämä seuraamani alle sadan lukijan blogit:

Tanssivat puikot - muunmuassa upeita kirjoneulesukkia ja -lapasia (jotkut osaa).
Käsityöperhonen - kauniita käsitöitä, välillä koiramaista menoa.
Maikin kontti - kauniisti kuvatut neuleet ja värit
Mäntymetsän siimeksessä - herkkiä ristipistoja


Blogin lukijoihin on parina päivänä tupsahdellut uusia lukijoita, mukava kun eksyitte tänne, tervetuloa!
Kiitos myös edellisen postauksen kommenteista ja kannustuksesta. Käsitöissä on kyllä se hyvä puoli, että koskaan ei tule valmiiksi. Aina löytyy uutta opittavaa ja uusia tekniikoita kokeiltavaksi.

Laitetaan nyt yksi neulekuvakin tähän. Villapaita kokoa toyvillakoira. Koon arviointi on minulle aina yhtä vaikeaa ja tämäkin oli ihan liian pieni aiotulle käyttäjälleen. Onneksi löysi uuden tyytyväisen käyttäjän. Ja ei, ihan niin pieleen ei kokoarviointi kuitenkaan mennyt, että olisin aikonut tätä omille tytöilleni... ;) Ja huom, tässäkin on käytetty ihan vähän kirjoneuletta tassukuvion muodossa!

Testing

Malli: Kirjoneulesukat
Lanka: Seitsemän Veljestä
Puikot: 3,5
Koko: 39

Kirjoneule on minulle ihan uusi aluevaltaus (jos ei lasketa pientä harjoitelmaa koulun käsityötunnilla 15 vuotta sitten, se työ on toivottavasti poltettu...), siispä nämä sukat olivat omiaan tekniikkaharjoittelua varten. Lopputulos on "ihan kiva". Neulepinta on vähän löysää makuuni eikä ihan niin tasaista, mutta kyllä nämä jalan lämpimänä pitävät kuitenkin. Ja täytyy myöntää, sukka nro2 on selvästi siistimpi, eli vähän ehkä opinkin jotain tehdessäni. Luulen kuitenkin jatkossa pitäytyväni palmikoissa ja raidoissa.

Viikolla olen saanut hoivailla pientä potilasta, Stellalta poistettiin ilkeästi lohjennut poskihammas joka oli taatusti ollut melkoisen kipeä ennen kuin hölmö emäntä sen huomasi... Nukutuksesta heräilevä koira on niin säälittävä, ja suukin varmaan aika arka. Ensimmäinen päivä menikin pesässä peiton alla huilien. Nyt on tytön olo jo selvästi parempi ja sen on kovin vaikea käsittää miksi ulkona ei saa ottaa keppiä suuhun...

Punaista lämpöä

Malli: Palmikkosukat
Koko: 41
Lanka: Seitsemän veljestä
Puikot: 3,5

Lupasin tehdä ystävälleni pitkät sukat kotisukiksi. Hän asuu vanhassa maalaistalossa joten lämpöiset sukat ovat pakkasilla sisälläkin tarpeen. Värin valinta ei ollut vaikeaa sillä ystäväni rakastaa punaista. Käteeni osui seiskaveikan lämpimän punainen lanka ja malliksi valikoitui mukavan muhkea palmikko. Pientä muokkailua malliin tuli, sillä halusin tehdä tiimalasikantapään, kärkikavennuksetkin menevät hieman eri lailla. Sukka on kuvassa hieman väljä, käyttäjän jalkaan onnistuin arvioimaan koon juuri oikeaksi. Malli eteni mukavasti ja lopputulos oli ihanan muhkea. Täytyy ehkä laittaa puikoille toisetkin...

Seuraavaksi luvassa jotain hiukan kirjavampaa, kunhan saan puikoilta tipautettua.

taitava tyttö

Postilaatikkooni oli tupsahtanut iloinen yllätys. Loppuvuodesta voitin ihmeekseni peräti muutamassa blogiarvonnassa, yksi niistä taitavan tytön. Häneltä oli salaperäinen paketti, josta kuoriutui laukku/projektipussukka, erikokoisia perhosnappeja sekä vielä skräppipapereita. Olinpa ihmeissäni pakettia purkaessani. Kiitos, taitava tyttö! Arvasitpa vielä, että tykkään perhosista :)

Kuvausalustana toimi olohuoneen uusi perheenjäsen. Sain äidiltä "hoitoon" vanhan jatkettavan pöydän ja neljä tuolia. Nyt on vanhalla kaapillakin seuraa. Pöydällä kukkii vielä talven viimeinen amaryllis.