sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Ruusuja, ruusuja


Sateisen viikon piristykseksi piti saada jotain kaunista, keittiön pöydälle löysivät tiensä Pirkan Roosa nauha -ruusut, kaunis kimppu joka tuntuu vain jaksavan kukkia. Roosa nauha -päivä oli ja meni viime viikolla, mutta koko kuu on kampanjakuu.
Kittyn kanssa ollaan treenailtu näyttelykäyttäytymistä, tyttö pyörähtää ensimmäistä kertaa kehässä Lohjan pentunäyttelyssä marraskuun alussa. Katsotaan, miten sujuu, likassa kun on välillä virtaa kuin pienessä kylässä, miten mahtaakaan malttaa kun on muita samassa kehässä...

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Sammalta

Ruusunmarjat loistavat pensaissa kuin korut. Hieno syyspäivä tänäänkin, eikä ihan niin kylmäkään. Kitty veteli innoissaan vapaaksi päästyään isoja lenkkejä, linnut ovat alkaneet kiinnostaa sitä. Ja variksethan ihan kiusallaan härnäävät ja lähtevät vasta viime hetkellä karkuun. Luoksetulo toimii onneksi aika hyvin näinkin vaikeissa tilanteissa.

Löysin surffaillessani pari ihan mahtavaa kuvaa. Sammalgraffiteja, enpä ollut sellaisista kuullutkaan... Uuden Mustan blogista löytyy lisää tietoa ja ohjeita sekä linkkejä. Kannattaa kurkata myös pesugraffitilinkit, aika huikeita. Onkohan jo syksy liian pitkällä kokeilla johonkin seinään...


keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Lehtien kahinaa ja syysaurinkoa



Ihana syysilma, aurinko paistaa ja lehdet kahisevat mukavasti jaloissa. Kitty pääsi Miisun trimmattavaksi ja malttoi poseeratakin vähän. Stellan kanssa osallistuttiin juoksutauon päätteeksi HAU:n kisoihin sunnuntaina, kaksi hyppäriä joista toinen vielä melko sujuvakin. Ensilumi on saatu jo monessa paikassa, täällä sitä vielä odotellaan. Hauska nähdä miten pentu siihen suhtautuu, sen mielestä muutenkin kaikkeen uuteen pitää suhtautua vähintäänkin pienellä villiintymisellä...

tiistai 5. lokakuuta 2010

Jos metsään haluat mennä nyt...

Teimme tyttöjen kanssa ruskaretken Eläinten Viikon kunniaksi. Kiipeilimme korkealle kalliolle josta on hienot näköalat metsän yli kauas merelle. Mahtava auringonpaiste ja kirpeä ilma - syksyä parhaimmillaan. Kitty hyppeli uhkarohkeasti kiveltä toiselle, selvittiin sentään ehjin luin... Hauska miten maasto muuttuu niin pienellä matkalla, yhdessä kohtaa kalliota ja kitukasvuista mäntyä, toisessa kosteaa kuusimetsää...



Pienenä mielikuvitus lensi metsässä, hiidenkivien takaa hämähäkin seittien välistä saattoi hyvin kuvitella kohta mönkivän peikon tai keijukaisen. Kukahan tässä kolossa mahtaa asua?


Ehkä joku tällainen pieni metsänolento...